Viikonloppu Vehmaalla agilityleirillä meni tosi nopeasti. Lauantaiaamuna heräsimme luvattoman aikaisen ennen viittä ja heti viiden jälkeen lähdimme ajamaan kohti Länsirannikkoa. Helsingissä satoi kaatamalla vettä ja sama meno jatkui koko matkan. Välillä sade hellitti tihkuksi, mutta sitkeästi se jatkui lähes Rautailakeskukseen saakka. Perillä oli onneksi vain pilvistä muttei satanut. Meillä oli Iitan kanssa treenit heti ensimmäisessä ryhmässä. Taidettiin molemmat olla vähän aamujähmeitä, kun ei oikein sujunut. Minä oli myöhässä käskyineni ja kroppineni koko ajan ja Iitalla oli raisulimetkut mielessä. Se ei oikein keskittynyt tekemiseen niin hyvin kuin olisin toivonut vaan pomppi ja komensi. Onneksi joku kirkastuminen sentään jossain vaiheessa tapahtui ja ohjaaja Mari Kaplas sanoi, että meno näytti oikein kivalta :) Paljon sain kyllä oppia siitä kuinka Iitan kanssa tehdä asioita ja mun suurin ongelma on se, että annan käskyjä aivan liian myöhään. Ihan ensimmäisenä sen täytyy todellakin oppia odottamaan paikallaan vaikka mitä tapahtuisi. Sitä treenasimme jo sitten sunnuntaina ennen Mikko Aaltosen treenejä. Pistin Iitan istumaan esteen taakse ja menin itse esteen toselle puolelle jonne Iita ponkaisikin pari kertaa ilman lupaa. En kertaakaan kutsunut sitä esteen yli vaan kävin palkkaamassa sitä kun se istui sievästi paikoillaan. Hetken päästä sain juosta ympyrää kahden esteen takana ja tehdä haarahyppyjä, pysähtyä välillä ja taas jatkaa, kun Iita vain istui paikoillaan! Ihana Iita. Ja viereisellä kentällä oli samaan aikaan menossa agitreenit ja ympärillä oli muutenkin paljon koiria. Tästä tuli hurjan hyvä mieli! Mari teroitti meille perusteiden opettelua niin että ne ovat todella hallinnassa ja palkkauksen tärkeyttä. Onneksi olen löytänyt Iitalle superpalkan, Iitan rakkaan kissan, joten sen suhteen olen oikealla tiellä. Putkeen menoa pitää treenata ihan suoralla putkella kymmeniä ja kymmeniä toistoja niin, että Iita todella alkaa "imuttaa" putkeen mistä tahansa kulmasta. Teimme myös kolmen hypyn suoraa, mitä olemme treenanneet viime aikoina paljon ja sen Iita suoritti täydellisesti. Mari sanoi, että Iitasta näkee meidän tehneen sitä harjoitusta. Sain vahvistusta sille, mitä olen paljon tässä blogissakin miettinyt, että on ihan turhaa lähteä kaahaamaan pitkiä ratoja ennenkuin perusteet on kunnossa. Minua ei yhtään haittaa hinkata muutamaa estettä ratojen sijaan. Eihän voi juosta ennenkuin osaa kävellä!!
Sunnuntai-iltapäivänä oli Mikon treenit ja tiesin jo rataantutustumisessa, että se alku tulee olemaan minulle vaikea. Siinä oli kolmannelta esteeltä välistäveto neloselle niin, että kroppaa sai käännellä ihan urakalla. Mikon näyttäessä miten se tulisi tehdä se näytti todella helpolta, mutta arvasin, että mulla tulee sen kanssa hankaluuksia ja oikeassa olin. Aluksi olin myöhässä käännöksieni kanssa ja pipariksi meni. Neljännellä yrittämällä ajoitukset menivät kohdalleen ja Iita tuli pienillä kaarroksilla hienosti tämän kohdan. Teki mieli tuulettaa :) Radalla oli paljon tällaisia väkkäräkohtia joissa sai valssailla ihan urakalla ja juostakin vielä niin lujaa kuin pääsi, mutta vitsit miten hyvä mieli mulla olikaan, kun saatiin Iitan kanssa tehtyä radan pätkä puhtaasti! Uskalsin lähettää Iitan paljon kauempaa esteille kuin aikaisemmin ja sehän meni! Kaikista ylpein olin Mikon antamasta palautteesta, kun hän sanoi minun liikkuneen rohkeasti radalla, varsinkin kun loppupalautteessa kaikille hän erityisesti korosti rohkean liikkumisen merkitystä. Olin niin tyytyväinen Iitaan ja itseeni. Sain hurjan paljon lisää itseluottamusta itseeni ja koiraani. Paljon meillä on työtä edessä, mutta sain nyt niin paljon hyviä neuvoja ja ohjeita, että tästä on aivan loistava jatkaa!!
Sellainen juttu muuten vielä, että en kertaakaan ottanut räminäpurkkia esille, kun en sitä tarvinnut ja Mari sanoikin sen olevan huono siinä mielessä, että koira kyllä ehdollistuu sille mutta siinä voi käydä sitten niin ettei se muuten usko. Mun täytyy vaan jatkossa ärähtää sille niin tosissani niin ettei mokomaa purkkia tarvitse enää ikuna kaivaa esille. Ja palkkaamiseenkin sain tosi hyviä ohjeita. Kyllä leireily kannattaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti