Mielenkiintoista tekstiä sitä näköjään kirjoittaa onnesta sykkyrällä keskellä yötä yhden skumppalasin jälkeen. Ainakaan kirotushäröjä ei uupunut ;P Yö meni suht rauhallisesti. Muutamaan otteeseen kävimme vuorotellen Petruksen kanssa tsekkaamassa pentuja, kun pentuhuoneesta kuului ininää. Jokainen pentu taisi vuorollaan kitistä kylmyyttä tai nälkäänsä. Iita oli parina kertana levoton jälkisupistusten sattuessa, mutta muuten se hoiti hienosti pieniään. Siellä ne pikku muumit makoilivat äidin syleilyssä ja nauttivat välillä maitobaarin antimista. Puoli kuuden aikaan Tarja ruokki Iitan, joka söikin suurella ruokahalulla. Se oli aamullakin vielä ihan poikki eilisen ponnistuksen jälkeen.
Sain itse nukuttua kuitenkin sen verran hyvin, että aamulla töihin lähtö ei ollut pelkkää kidutusta. Tosin nyt iltapäivästä alkaa olotila olla heikohko. Rivit hyppii silmissä ja silmät painuvat melkein väkisin kiinni. Onneksi kohta pääsen kotiin ja nukkumaan. Synnytyksestä vielä sen verran, että poikien synnyttyä kävi jo mielessä entäs jos tyttöjä ei tulekaan! Onneksi Petruksen toive kävi toteen ja tulossa oli vielä kaksi topakkaa tyttöä. Kaikki pennut ovat kyllä hurjan pieniä (ainakin näin ensi kertaa noin pieniä parsoneita nähneen silmin), mutta terhakasti ne möyrivät heti mamin perään kun Iita vaihtoi asentoa. Ihan huomenna emme varmaan ehdi pikkuisia katsomaan, mutta Tarja on luvannut raportoida pienten ja äitinsä eloa meille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti