Ainakin minulla...Oli kyllä mukava viikonloppu, mutta huvivero on taas maksettava. Kaverillani oli kahden päivän polttarit, joten ei ole ihme jos väsyttää ;P Söimme hyvin (useampaan otteeseen), saunoimme, kävimme salsaamassa ja saunomassa ja ystäväni pääsi rentouttavaan hierontaan. Eilen oli kyllä sellainen olo, että hetki ihan rauhassa kotona ei ole ollenkaan hullumpi idea.
Iitaa näin viikonlopun aikana pikasesti aina eilisaamuun saakka, jolloin menimme aamulla kallioille istuskelemaan. Oli ihana aamu. Aurinko paistoi ja kävi kevyt tuuli. Kelpasi selvitellä ajatuksiaan. Iita oli taas touhukas oma itsensä ja tarkkaavaisesti seurasi ympäristön tapahtumia. Läheisen talon autotallinkatolla kiipeili valkoinen kissa, jota piti vahtia. Pihaustakaan ei kuulunut kun Iita seurasi kissaa, mikä on aika outoa, sillä yleensä neiti alkaa piipata heti kun jotain jännää tapahtuu. Parempi näinpäin!
Masu on kasvanut entisestään ja väsymys tulee paljon nopeammin kuin ennen. Illalla Iita järsi ydinluuta, jonka kanssa puuhastelu vei voimat. Kun väsy yllätti, se kävi pötkölleen viileälle lattialle luun viereen. Ennen nukkumaan menoa kuuntelin ja naureskelin kun ipana näki sängyn alla unta ja häntä napsutti tasaiseen tahtiin lattiaan. Hyvä ettei pieni nähnyt painajaisia :)
1 kommentti:
Moikka täti!
Te siis laskette vielä kasvavia varpaita, me on saatu jo kynsiäkin kasvatettua niin paljon, et on leikattukin jo. :)
Ota vaan täti rennosti, kyllä se väsy sit pian menee ohi. Ainakin meiän äiti jaksaa käydä jo osa-aikatöissä. Se on semmonen nykyajan äiti... Mut ei se meitä haittaa, me pärjätään ihan hyvin, kun ollaan jo niin isoja. Kunhan se vaan muistaa tulla välillä antaa ruokaa. Ja kyllä se muistaa. :)
Serkuille terkkuja! Jos ne vielä semmosesta ymmärtää.
t. Pommi, Lotta, Ruuti, Hotti, Jermu ja Jannu, melkein 3 viikkoo
Lähetä kommentti