Katsoin eilen illalla televisiota Iita jaloissani sohvan toisessa päässä. Yhtäkkiä alkoi kuulua tasainen tap tap-ääni, joka jatkui aina muutaman tahdin ja sitten lakkasi. Katsoin sohvan toiseen päähän ja rytmikone oli Iitan häntä. Iita nukkui tyytyväisenä umpiunta ja ilmeisesti näki jotain iloista unta, kun aina välillä häntä heilui muutaman kerran. Se oli niin hellyttävä siinä tuhistessaan häntä heiluen. Väkisinkin kyllä alkoi naurattaa, kun toinen rytmitti telkun katsomistani. Hassu ipana.
Lokit ovat käyneet muidenkin asukkaiden hermoille. Ne ovat nousseet keskustelun aiheeksi pihalla kohtaavien asukkaiden kesken, sen hetken kun pihalla voi seisahtaa ennenkuin lokit aloittavat hyökkäksen. Niistä on jo kuulemma valitettu talohuoltoon ja isännöitsijälle, joten nähtäväksi jää mihin toimenpiteisiin he ryhtyvät. Ihan kaameita elukoita! Iita vetää maihin matalaksi aina kun hyökkäys alkaa ja kun ensimmäiset hyökkäykset ovat ohi, me juoksemme satasta rappukäytävään turvaan. Onpa mukavaa, kun omalla pihallaan ei voi kulkea rauhassa. Murrrrrr.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti