Jäniksen jäljestystä

Aamulla satoi vettä kuin aisaa, mikä ei kohottanut maanantaista mielialaani. Vedin aamumörköfiiliksissä vaatteita niskaani, kun Iita vetelehti taas sängyssä eikä millään suostunut lähtemään ulos. Se on niiiiiiin ärsyttävä piirre siinä, varsinkin silloin kun on kiire. Ulkona se ei oikein halunnut kävellä, kun prinsessan tassut kastuivat. Kolme kertaa se melkein teki pissit, mutta aina joku keskeytti sen tai muuten ei ollutkaan hyvä paikka. Kyllä oli kivaa seistä siellä sateessa...Kesken hyvän pissipaikan etsinnän se sai vainun ja alkoi jäljestää ihan tohkeissaan ja tarkasti. Menin Iitan perässä reilut kymmenen metriä kunnes se pysähtyi, parin metrin päässä istui rusakko. Mikä huuto ja riuhtominen siinä alkoikaan! Ajettiin rusakko pakosalle minkä jälkeen Iita pystyi taas keskittymään aamutoimiinsa. Ei paljon näitä cityrusakoita pelota koirat tai muut niin rauhallisesti se lähti loikkimaan vaikka koira huutaa muutaman metrin päässä. Vihdoin ja viimein neiti löysi mieleisen paikan ja päästiin takaisin sisälle. Siinä vaiheessa olin jo kiitettävästi myöhässä ja aamumörköily jatkui. Onneksi joku ymmärsi olla poissa tieltä, kun pyörremyrskyn lailla pistin itseäni kasaan. Nyt taas töissä ja iso vuori asioita hoidettavana. Mukavaa viikkoa kaikille! :)