Lähdimme pentujen synnyttyä lauantai-iltana kotiin yöksi, mutta ajoimme takaisin Somerniemelle sunnuntaina puolen päivän aikaan, kun Tarjalla oli sovittu iltapäiväksi menoa. Olisivat kai Iita ja pennut pärjänneet tuon pari tuntisen keskenäänkin, mutta minä halusin olla huoltamassa joukkiota. Voi niitä, kun ne olivat pieniä, mutta kova äänisiä ja kovia punkemaan itseään maitobaariin. Iita on paljon levollisemmin tällä kertaa, vaikka se viimeksikin huolsi katraansa mallikelpoisesti. Ulos se ei malttaisi lähteä niin millään, joten se on melkein pakotettava sinne. Iitan panttaajan kyvyt tuntien se ei useasti pentulaatikosta varmasti liikahda.
Tarjan "mammaloma" päättyy huomenna, niin minä reissaan vuorostani pentujen huoltojoukoksi maalle. Ihanaa nähdä taas pikkuiset! Jospa niistä saisi muutaman kuvankin otettua, kun niitä kovin tänne toivotaan.
3 kommenttia:
No meen Doriksen kaa mölleihin ja sit Saaran Fiinan kaa junnusarjaan :)
Kuvat olisi ihania :) Onneksi minulla ei ole mahdollisuutta mennä katsomaan pikkuisia. Siinä on nimittäin se vaara, että Unolla olisi kohta seuraa. Pienet parsonit kun on niin sydämen valtaajia, että ei voi olla haluamatta ;)
Onnea pikkuisista!
Lähetä kommentti