Mennessä pääsimme välttämään ruuhkat, mutta eilen sitten saimme maistaa ruuhkassa istumista. Ajoimme vaihtoehtoista reittiäkin vielä, mutta sinne oli löytänyt moni muukin ja tie ruuhkautui myös siellä. Onneksi juhannus oli niin mukava, että sillä voimalla jaksoi körötellä kotiin saakka. Ainut matkaa häiritsevä tekijä oli valtava väsymys...Unet jäivät viikonlopulla aika vähiin.
Maaseudun rauhasta nauttivat myös koirat. Ne vetivät hurjaa rallia ympäri pihaa ja metsiä, kävivät välillä uimassa ja jatkoivat taas. Tai neljätstä koirasta oikeastaan vain Iita ja Telma kävivät omaehtoisesti uimassa lenkkejä, kun muut kaksi jäivät rannalle ihmettelemään näiden kahden vetoja. Telma aiheutti sydämentykytyksiä eilen, kun se lähti viereiseltä mökiltä meidän rannan läheisyyteen uineen uimarin perään. Lampi on aika pieni, mutta se on tosi syvä ja vesi kylmää. Telma ei näistä seikoista piitannut vaan leiskautti laiturilta veteen ja lähti rivakoin vedoin uimarin perään. Petrus juoksi tässä vaiheessa sisältä rantaan ja sai kiinnitettyä Telman huomioon itseensä, jolloin pieni uimamaisteri käänsi keulansa kohti rantaa ja ui Petruksen luo. Uintimatkan jälkeen se oli ihan jäässä, mutta naamasta päätellen se oli oikein tyytyväinen suoritukseensa. Onneksi tämä oli ainut pulssia nostattanut tilanne koko viikonloppuna :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti