Olimme likkojen kanssa perjantaina retkellä Tarjan luona. Tytöillä ei olisi voinut olla hauskempaa! Ne juoksivat niin lujaa kuin ikinä tassuista lähti ympäri pihaa ja kävivät välillä uimassa. Telmakin veti oikein pitkät pätkät lammessa onnellinen virne naamallaan. Piharallin lisäksi kävimme lenkillä ja tytöt pääsivät vielä kaiken päälle jäljestämäänkin. Telmalle tämä oli ensimmäinen kerta verijäljellä. Sitä jännitti tosi paljon veren väkevä haju, sillä jälki ei ollut kuin muutaman tunnin vanha, mutta hienosti se eteni minun rohkaisemana muutaman kymmenen metrin mittaisen jäljen. Aina välillä Telma nosti päänsä jäljeltä ja siitä näki miten sen jokaikinen lihas oli jännittynyt sen tarkkaillessa metsää. Ihan kuin se olisi odottanut, että kohta se haavoittunut eläin kuitenkin hyökkää jostain.
Iita tajusi heti mistä on kyse ja paineli alkumakaukselle hyvin määrätietoisesti. Sen menoa saa jopa hieman jarrutella sillä se mielellään painelisi jäljen lähes juoksemalla. Jälki ei ollut täysmittainen eikä siinä ollut kuin yksi kulma, mutta hyvää harjoitusta tämäkin oli. Kulman jälkeen tuuli oli ilmeisesti painanut hajua poispäin jäljeltä sillä Iita lähti muutaman kerran sivuun, mutta palasi kyllä nopeasti takaisin kun huomasi ettei jälki ollutkaan sen kulkemassa suunnassa. Loistavia likkoja molemmat! Nyt kun vielä saisi aikaiseksi ilmoittautua kokeeseen ja vielä pääsisi jonnekin niin saisi Iitalle ainakin tuloksen mejä-kokeesta ellei nyt ihan valioksi asti intoutuisi sitä treenaamaan :)
1 kommentti:
Näimpä just ihan äsken pikku-Telman telkussa :)Tuli Telman mainos Housen mainoskatkolla
Lähetä kommentti