Retkellä naapurissa ja kotomaassa

Kulunut viikko on ollut sellaista matalalentoa etten ole millään ehtinyt koneen ääreen. Tiistai-iltana ajoimme Tarjan luo Inkooseen, jossa keskiviikkoaamuna kello 04.45 soi herätyskello. Ei ole ihmisen aika herätä tuohon aikaan...Iita oli illalla laiduntanut sen verran paljon, että vajaan viiden tunnin unieni aikana heräsin kaksi kertaa siihen, että se oksentaa ruohoa. Jännitti varmaan reissua yhtä paljon kuin minä ;P Aamulla pakkasimme autoni ja ennen Turkuun suuntaamista heitimme Tarjan koirat hoitoon. Olimme satamassa tuntia ennen laivan lähtöä ja pääsimme ajamaan lähes suoraan laivaan ilman minkäänlaisia jonoja. Iitan kanssa on helppo matkustaa sillä se ei jännitä uusia tilanteita eikä säikähdä helposti. Koko matkan ajan sen häntä oli terhakkaasti pystyssä, kun neiti meni pitkin laivan käytäviä. Iita nukkui mökissään hytissä, kun me kävimme aamiaisella ja shoppailemassa. Shoppailun jälkeen iski meihinkin väsy ja otimme päikkärit hytissä. Ennen rantautumista kävimme vielä syömässä ja seitsemän aikaan rantauduimme Tukholmaan.

Olin tulostanut Eniro.se:stä hienon ajo-ohjeen meille, mutta heti kolmannessa käännöksessä jouduimme hakoteille sillä silta, joka meidän piti ylittää olikin suljettu tietöiden vuoksi. Great. Tiesimme, että meidän piti ajaa E4:sta pohjoiseen, mutta koska emme reitiltämme siihen suuntaan päässeet, päätimme lähteä ensin etelään ja tehdä jossain uukkarin. Ajoimme Globenin kulmille, jossa kävimme huoltsikalla kysymässä tietä, jonka jälkeen matkamme jatkui ilman mitään ongelmia Almungeen. Olimme vihdoin perillä puoli yhdeksän aikaan. Olimme Almungessa seuraavaan päivään saakka, jotta Chase ehti astua Iitan kahteen kertaan. Kaikki sujui hienosti, joten nyt ei voi kuin odottaa!! Torstaipäivänä ehdimme tutustua myös läheiseen Uppsalaan, mutta koska vettä satoi kaatamalla jätimme tuomiokirkkoon tutustumisen tällä kertaa väliin.

Tulomatkakin meni juuri ajonuottien mukaan, joten paremmin ei olisi suunnistuksemme voinut mennä. Laivalla olimme koko porukka niin rättiväsyneitä, ja minulla ja Tarjalla kurkut kipeitä, että menimme ajoissa nukkumaan. Olin jännittänyt ensin koko matkan toteutumista ja sitten sitä, että onnistuuko astuminen, joten kun pääsin laivalle kaikki jännitys purkautui ja tuntui kuin olisin ollut kuumeessa. Onneksi en saanut pahaa flunssaa vain kipeän kurkun. Toivottavasti tuliaisina on kipeän kurkun ohella Iitan masuasukkeja, mutta senhän saa varmistettua vasta ultrassa. Kyllä odottavan aika voi olla pitkä!!

Helsingissä olimme puolen päivän aikaan perjantaina. Kotona ehdin pakata uudet vaatteet laukkuun ja hoita muutaman asian kaupungilla, kun tuli aika hypätä taas autoon ja suunnistaa kohti Pohjois-Karjalaa. Olimme vanhempieni luona illalla kymmenen aikaan, johon mennessä olin sen päivän aikana istunut autossa 9 tuntia 38 minuuttia. Aikamoinen rupeama! Lauantai- ja sunnuntaipäivät rokkasimme Ilosaarirockissa. Iita nukkui nämä päivät väsymystään pois äitini ja isäni valvovan silmän alla. Maanantain ehdimme hengähtää, mutta tiistaiaamuna pakkasimme taas auton ja ajoimme Riistavedelle juhlistamaan Petruksen äidin 60-vuotispäiviä. Juhlat olivat ihanat, mutta voin sanoa että väsymys on tällä hetkellä sitä luokkaa etten meinaa eteeni nähdä. Piti kuitenkin päivittää reissukuulumiset, jos niitä joku vaikka odottaa ;P