Paljon on taas reilun viikon aikana tapatunut. Viikko sitten maanantaina osallistuimme Iitan kanssa Marco Mouwenin koulutukseen. Koulutukseen oli mukava mennä, sillä saimmehan miehen tuomaroimalta radalta sunnuntaina nollan. Teimme pääasiassa hyppytekniikka- ja irtoamisharjoituksia. Koska emme ole treenanneet irtoamista hetkeen se oli meille hankala harjoitus. Mouwen ei usko rintamasuunnan käyttöön ohjauksessa, joten en ollut aivan samaa mieltä kaikesta mitä mies opetti. Mielenkiintoinen 3, 5 tunnin treenisetti kuitenkin.
Keskiviikkona meillä oli Iitan kanssa omanseuran treenit. Treenattavana oli oikein kiva pieni radanpätkä, joka näytti taas todella yksinkertaiselta, mutta pienen pohtimisen jälkeen ja erilaisilla ohjauksilla siitä sai vielä sujuvamman ja nopean. Juuri tällaisista treeneistä mä pidän! Torstaina sitten Iita liittyi tyttärensä tavoin juoksuisten narttujen joukkoon. Tämä tarkoittaa sitten pitempää treenitaukoa meille sillä jos Iitan ja sulhon silmät todetaan tänään terveiksi Iita jää mammikselle. Tosin astutuksen jälkeen saa treenata vielä n. 5 viikkoa ja se me aiotaan kyllä tehdä. Viikonloppuna harmitti ettei päässyt kisaamaan, kun vielä uupuu se yksi nolla kakkosista, mutta ehtiihän tässä vielä. Ja ehkä mä ryöstän Telman Petrukselta Iitan mammiksen aikana... heh
Kotona on ollut kyllä aikamoinen juoksuisten narttujen talo. Alkuun piti vähän jäykistellä ja kyyläillä toista ja nyt sitten on niin järkky meno ettei meinaa jaksaa...Toivottavasti Telma ei seuraa tässä tapauksessa äitinsä jalanjälkiä ja ala kärsiä valeraskaudesta. Jos Iita nyt tulee kantavaksi niin se steriloidaan pentujen jälkeen. Toivotaan, että se jeesaa sitten meidän kaikkien elämää ja Iita on ikivirkeä- ja nopea agiliitokoira leikkauksen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti