Ykköstreenin helpompi osuus meni ihan nätisti. Mitä nyt Iita varasti monta kertaa. Se lähti liikkeelle, kun käänsin pääni eikä odottanut tule käskyä, ärsyttävää. Olen pyrkinyt eroon täällä ja tässä huudoista mutta vielä se ei ole täysin onnistunut. Tänäänkin sain sapiskaa monta kertaa näistä aivan turhista ja sekoittavista tässä huudoista. Murrr itselleni. Onneksi tällä kertaa kiinnitin niihin sapiskaa saatuani enemmän huomiota ja sain karsittua yhtä huutoa lukuunottamatta ne pois, hyvä minä. Vaikeammassa ykköstreenissä Iita odotti tule käskyä hyvin ja minäkin toimin tässä paremmin, kun en hätäillyt pysähdyttyäni vaan odotin rauhassa ja annoin sitten käskyn. Kakkosen ja kolmosen välissä olin valssissa joka kerta myöhässä enkä muistanut tehdä ohjausta yhdellä kädellä! Se harmittaa, sillä haluan oppia tuon yhden käden valssiohjauksen, se nimittäin toimii Iitalla todella hyvin. Näin ohjattuna Iita tekee todella pienet kaarrokset. Kepeille menon sain toimimaan hyvin, kun juoksin itse rohkeasti keppien taakse ja ohjasin sen vielä kädellä aloittamaan kepit. A:lta putkelle tein persjätön mikä sujui ihan ok, mutta tässäkin saan liikkua rohkeammin. Koiraa ei tarvitse hakea hypyltä vaan oma juoksulinja tulisi mennä diagonaalissa kohden putkea. Toisen putken jälkeinen poispäinkaarros meni aika ok. Sen jälkeen ei vaan sitten huudelle että täällä...
Päivän avainsanat minulle olivat jälleen ajoitus, rohkeus ja hiljaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti