Musta vaara hyökkää puskista

Parin päivän sisällä Petruksen ulkoiluttaessa koiria on kahteen otteeseen metsässä "hyökännyt" isoja mustia koiria vapaana päin meidän likkoja. Todella kiva juttu, kun isot mustat ovat maailmassa ärsyttävin/pelottavin asia Iitasta ja muiden koirien ohittaminen muutenkin välillä haastavaa. Tällaiset niin turhat sattumukset saavat verenpaineeni nousemaan ja kirosanat kihoamaan kielelle. Ensimmäisellä kerralla kaksi mustaa labbista oli rynnistänyt täysillä päin likkoja, jotka tietenkin saivat aivan kaamean hepulin ja räyskivät minkä ehtivät päin tulijoita, jotka omistajansa heikoista "hei ei saa mennä -kielloista" huolimatta tulivat juosten kohti. Onneksi Petrus oli saanut pidettyä itsensä omien ja vieraiden koirien välissä ja karjuttua mustia pois, mutta vahinko pääsi jo tapahtumaan. Kun Petrus oli jo kääntynyt likkojen kanssa pois oli omistaja saanut koiransa taas hanskaan ja takaa kuului vaimea "sori". Plaah!

Toisessa tapauksessa oli myös musta labbis, joka ei ollutkaan omistajien lapasessa vaan lähti rynnistäen päin ja lopputulos oli sama. Kaksi hihnassa riekkuvaa ja räyskäävää tärriä ja kohkaava labbis. Tällä kertaa omistaja oli sentään heti käynyt koiransa pois ja pahoitellut tapahtunutta, mutta silti. Jos koira ei pysy tilanteessa kuin tilanteessa hanskassa sitä ei pitäisi ulkoiluttaa vapaana, varsinkaan tiheään asutulla kaupunkialueella. Nämä kaksi tapahtumaa ovat valitettavasti vaikuttaneet taas niin, että varsinkin Iita lähtee ulos sillä fiiliksellä, että kohta tuolta jostain hyökkää taas joku ja on siksi todella jännittyneessä tilassa koko alku lenkin kunnes taas rentoutuu. Niin ärsyttävää ja turhaa.