Telma pääsi tänään agitreeneihin ensimmäisen kerran sitten mammiksen. En ole eläissäni nähnyt onnellisempaa koirannaamaa kuin tänään Telman sen juostessa hurjaa rallia pitkin agihallia. "Mä en voi uskoa, että mä olen täällä", se varmasti hihkui, kun vetäisi putken kolmannen kerran ihan siitä riemusta, että oli jälleen treeneissä. Itse harjoitukseen Telma keskittyi jälleen äärettömän hyvin, mitä nyt lähdössä paikalla pysyminen tuotti vähän vaikeuksia kerätystä innokkuudesta johtuen. En muista treenanneeni Telman kanssa kovin montaa kertaa putken pimeään päähän menoa, mutta tänään se oli ohjelmassa. Telma onnistui joka kerta! Ja vielä päähän joka oli mutkalla poispäin tulosuunnasta. On niin kivaa päästä treenaamaan Telman kanssa ihan tosissaan. Telman kanssa on omakin vire kohdallaan, sillä se tekee kaiken ihan täysillä.
Mukana treeneissä olivat vierailevina tähtinä Tor ja Reetta sekä tietysti myös Iita. Tor ja Reettakin vetivät pimeät putken suut kuin vanhat tekijät ja putkesta ulos kääntyminen kaaren vastakkaiseen suuntaankin onnistui tosi hienosti. Kyllä "meijän suku" on taitava!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti